14. joulukuuta 2011

Olet kaunein, mitä tiedän, olet kaunein, mitä on

Tänään olen täynnä iloa ja valoa, lämpöä ja rakkautta.

Eilisillan joulukonsertit olivat menestys sekä taiteellisesti että tunteellisesti. Tänään on kuulunut yleisöstä useampiakin kommentteja, että itkeminen alkoi heti Alta trinitan ensimmäisistä tahdeista - ja olihan se vain hienoa taas itsellekin kävellä laulavan kulkueen häntäpäässä kirkon keskikäytävää kohti kynttilänvaloa. Kirjoitin viime yönä karonkasta kotiuduttuani skumppapäissäni Facebookiin kiitoksen, josta allekirjoitan joka sanan vielä näin seuraavanakin päivänä huurujen haihduttua:

Huikea tunne, kun ei meinannut liikutukseltaan saada laulettua, kun ympärillä oli lavan täydeltä yhteistä hyvää energiaa. Joulun ihme saavutti sydämen!


Viikonlopun treenileirin ja eilisen konserttirutistuksen synnyttämää yhteishenkeä on mahdotonta pukea sanoiksi. Vanhimmat mukana olleet laulajat ja soittajat aloittivat Puolalanmäessä musiikkiluokilla vuonna 1981 - siis samana syksynä, kun itse synnyin! - ja nuorimmat parikymmentä vuotta myöhemmin. Mukana oli niin ammattimuusikoita kuin meitä kouluaikojen jälkeen nuottikansiot vuosiksi vintille kiikuttaneitakin. Silti kaikilla oli sama into, sama päämäärä, sama liikutus, samat muistot lukiovuosien hienoista musiikkihetkistä. Oli hauskaa tutustua uusiin (tai siis, vanhoihin) naamoihin ja toisaalta katsella kuoron riveissä kavereita, joiden lauluäänet tunnistaisi unissaankin, tietäen, että jokahinen nautti ihan yhtä paljon siitä, että saadaan taas tehdä yhdessä musiikkia. Meinasi Mikaelinkirkon katto lähteä lentoon, kun parisataapäinen porukka tööttäsi menemään Franckin Psalmia! Meillä on aina osattu noi fortissimot... :D


Viimeistään karonkassa kävi selväksi, että tämä ei todellakaan jää tähän! Syksyllä perustetun alumniyhdistyksen puuhaväellä oli jo jos jonkinlaisia suunnitelmia tulevaisuuden varalle, ja koko kuvion pääjehu eli entinen musiikinopettajamme väläytti, että haluaisi lämmittää esityskuntoon tällä senioriporukalla pari isoa teosta. En nyt mainitse mitään nimiä mutta miten ois Pergolesin Stabat Mater ja Mozartin Requiem, hei aletaanko heti treenaa!


Puolalanmäki-jengin ja laulamisen lisäksi rakastan tänään myös ja erityisesti uutta yksisarvisteesaaviani, kaneli-inkivääri-kardemumma-neilikka-pippuri-teetä ja appelsiinipipareita. :)

12. joulukuuta 2011

Rukous

Näinä vuosina, kun en ole laulanut kuorossa, olen aina joulun aikaan kaivannut suunnattomasti päästä laulamaan yhtä tiettyä joululaulua. Niinpä en oikein osaa kertoakaan, miten ihanaa on, kun saan taas huomenna kajauttaa Rukouksen (Leino / Kuula) kakkosalttostemman upeasti soivan suuren Camis-kuoron riveissä.

Puolalanmäen musiikkiluokkien seniorien Joulun ihme -konsertit Mikaelinkirkossa tiistaina 13.12. kello 17 ja 20, lippuja saa vielä ovelta, tervetuloa! Nenäliinat ja itkuämpärit mukaan! :)

(Jos nyt jotakuta kiinnostaa harrastaa Duussi-bongausta eilisestä treenivideosta, olen kuoron oikeassa etunurkassa tuo jonka päähän kapu huitoo ensimmäiset iskut.)



Oi joutuos kirkkahin jouluyö, oi syntyös sydämihin
oi syntyös syömmehen jokaiseen, joka tutkivi mistä, mihin
rauha syntyös rintahani kuin syntyi seimehen lapsi
oi rauhani nuori ja naurusuu, sinä kukkani kultahapsi

Ja kilvan kulkisi kumartamaan sua turhan tietoni aatteet
kuka kullan tois, mikä mirhamit
mikä päärlyt ja purppuravaatteet

Mun henkeni tietäjät harmaapäät
ne erämaita etsien kulkee
mut taivas on tumma ja tähdetön
ja yö minut ympäri sulkee

Minä lapsena vanhaksi vanhenin
en nuor ole koskaan ollut
toki kerran ma keväästä haaveilin
mutta haavehet nuo oli hullut

Olen väsynyt lauluni valheeseen
oi, Herra, tee minut lapseksi jälleen
minä tahdon soittoni särkyneen viedä suurelle virittäjälleen

10. joulukuuta 2011

Asdfghjkl

Joskus tulee mieleen, millaisiinkohan mittasuhteisiin kaikki se teini-iän fanitusmeininki olisi ponkaissut kultaisella 90-luvulla, jos silloin olisi jo ollut netit ja YouTubet ja mahdollisuus reaaliaikaiseen kommunikointiin muiden fanien kanssa ympäri maailmaa.

Touhu olisi todennäköisesti näyttänyt vähän samanlaiselta kuin äsken X Factor UK -finaalin live streamin kyljessä kulkevassa chattiruudussa, kun viime vuoden kisassa pronssille laulanut One Direction tuli lavalle. (Koska nykyäänhän se ei ikinä näytä tältä...)


Nuorissa on tulevaisuus omg lol!

Tänään on kyllä harvinaisen hyvä olo omasta aikuisuudesta, oli nimittäin niin upea ensimmäinen treenipäivä tiistain joulukonsertteja varten! Kolme kuoroa ja orkesteri, siis lähes 200 entistä Puolalanmäen yläasteen ja lukion eri ikäistä kasvattia, kokoontui yhteen tekemään sitä kauneinta mitä ihmiset voivat keskenään tehdä: musiikkia. Jonnekin ne itsellänikin välissä olleet 11 vuotta yhtäkkiä katosivat, kun ympärillä oli lauma tuttuja kasvoja ja säveliä. Kahdeksan tunnin treenipäivä meni kuin siivillä, ja huomenna jatketaan. Seniorit rokkaa!

...ja kaipaa unta, joten taitaa jäädä Xtra Factor meikäläiseltä katsomatta nyt suorana. Hyvää yötä. :D

9. joulukuuta 2011

Hipster alert

Ostaisitko käännöksen tämän näköiseltä naiselta?


Pyörähdettiin eilen isin kanssa sushiravintolan alakerran prillikaupassa, ja tottahan sitä piti sovitella niitä kaikkein isoimpia hyllystä löytyneitä pokia. Törkeät vai törkeän siistit, en osaa ihan päättää... Vasuman nettisivuilta paljastuvan brändimaailman perusteella ehkä törkeän siistit? :)

Jokin noissa vaan ihmeellisellä tavalla vetää puoleensa! Tosin ei ainakaan hinta - jos nuo maksaisivat 279 euron sijaan vaikka 27,90, olisin jo tehnyt kaupat. Jokainen peiliin katsominen olisi muistutus siitä, että itseään ei kannata ottaa liian vakavasti.

Niin ja siis, mullahan on molemmissa silmissä hiukan miinusta, eli rilleihin tulisi ihan oikeat vahvuudet. Oliskin hipsterifeikkilaseiksi vähän hintavat...


Jason sen sijaan on tyytynyt naamalle kätevästi jälkikäsiteltäviin klaseihin. Tumblr-blogeja pitävät Thatterit on huippuja näiden juttujensa kans.


Jos jälkimmäisen ruutunelikon jutut ei aukea, muhkeaan partaan tänä syksynä piiloutunut Jason seurustelee (ainakin juorulehtien mukaan) tätä nykyä näyttelijä Catherine Taten kanssa. Pariskunnasta ei kuitenkaan ole toistaiseksi tihkunut julkisuuteen romanttista kuva-aineistoa - toisin kuin Jasonista ja Howardista Progress Live -dvd:llä! Donagen (pakollinen kimppaversio sukunimistä Donald + Orange) parittaminen on fanien keskuudessa ihan oma lukunsa, joten arvata saattaa, että jengi sekosi täysin tästä. Kiihkeä hetki ilman minkäänlaista hipster-ironiaa!

8. joulukuuta 2011

Perfect 10

Muistatteko tämän biisin?

Beautiful South alkoi soida päässä tänään, kun herttainen Yasuko kiikutti eteen yuki-annoksen. Täyskymppi taivaallisia sushiherkkuja!



Isillä oli kaulassa Japanista ostamansa huivi, ja yhdessä opeteltiin toivottamaan japaniksi hyvää uutta vuotta (kun joulut kuulemma sanotaan vaan englanniksi). Turha luulla, että enää muistaisin miten se meni... Täytynee siis käydä pian uudestaan virkistämässä muistia. ;)

7. joulukuuta 2011

Laulava särkylääke

Duussilan selkämurjotuksia lukeneille on varmaan tullut selväksi, miten tärkeässä roolissa Take That musiikki on mulle päivittäisenä kivunlievittäjänä. Olen aina ollut heikkona samettisiin miesääniin, mutta nyt ne tulevat ihan erityisesti tarpeeseen.

Esimerkiksi sellainen soundi kuin eilisissä Linnan juhlissa yllättäen tanssibändin solistina ruutuun ilmestyneellä Osmo Ikosella. Voi pojat!

Tai sellainen kuin Captain Barlow'lla toissaillan konsertissa Royal Albert Hallissa. Vaikka Robbie ehtikin jo kymmenen vuotta sitten tehdä harvinaisen mainion svingilevyn, en panisi lainkaan pahakseni, jos kapteeniakin (tai miksei koko TT:tä) kuultais vielä joskus kokonaisen levyn verran big bandin solistina!

Höhö tajusin just ironian siinä, että fiilistelen tätä biisiä välilevypullistuman parantajana... I've got you under my skin. Kirjaimellisesti. :D



Tai sellainen kuin Marcus Collinsilla eilen Garyn vieraana Royal Albert Hallissa. Voi riemun päivää: Marcus pääsi kuin pääsikin lauantaina laulettavaan X Factor UK -finaaliin! Vaikka poitsulle ei voitto irtoaisikaan, on ihanaa tietää, että tuota ääntä pääsee taatusti vielä kuuntelemaan levyltäkin. Toivon mukaan hieno ura edessä.

Videon (valitsethan toki sen isoimman HD-version) huippukohta on 2:45, kun Markus täräyttää ilman falsettia pitkän korkean A:n ja Gary pianon takana näyttää siltä että räjähtää ylpeydestä. :)

6. joulukuuta 2011

Itsenäisyyspäivän ihme

Jos sanakirjassa olisi kohta "hyvä aamu", siinä voisi olla kuvituksena vaikkapa tämän aamun kuva.

Heräsin kuuden tunnin (katkonaisten, mutta kuitenkin) unien jälkeen seiskalta, päätin, että en ala mitään ja nukuin vielä pari tuntia. Kun heppukin jo kohta heräili, esitin kauneimmalla aamuäänelläni sängyssä sikermän Junnu Vainion hittejä. Sitten vaapuin keittiöön, avasin verhon

ja sanoin ooh!


Orkidean neljästä nupusta yksi oli auennut yön aikana, samalla kun maahan sateli tämän talven ensimmäinen etäisesti lunta muistuttava valkoinen kerros. No, se nyt ehti tietysti jo sulaa pois - mutta jääpähän tilaa odotella lähipäiville lisää hyviä aamuja, lunta ja kukkia. :)