4. marraskuuta 2012

Love is the light scaring darkness away

Sunnuntai-ilta, minä kotona tekstitystyön touhussa, heppu toimistolla omissa hommissaan. Ei muuten oikeestaan ees harmita että ei vietetä tätä iltahetkeä just nyt sohvalla löhöillen,

koska meillä ei tällä hetkellä ole sohvaa. :D

Meidän oli tarkoitus istuttaa hepun poikamiesaikojen nahkasohva tänne uuteen kotiin verhoiluttamalla se tummanharmaalla raffitekstuurisella kankaalla, mutta kun verhoilija kävi mittailemassa ja tekemässä laskelmia, hinta nousi niin korkeaksi että investointi olisi ollut älyttömän rajoilla sohvan ikään nähden. Harmi, siitä olis tullut hieno! No, kierrätettiin kuitenkin sen verran että heppu myi sohvan eteenpäin, ja eilen se sitten noudettiin uuteen kotiinsa. Olkkariin siirrettiin tilalle mun työhuoneesta futon, joka on toki tyylikäs väliaikaisratkaisu, mutta ei varsinaisesti optimaalinen alusta 176- ja 188-senttisten ihmisten pitkäraajaiseen telkkarinkatsomisloikoiluun. Niinpä käytiin tänään Iskussa koeistumassa ja valkkaamassa uusi löhölinna: tummanharmaa kangas, pyökkijalat, 25 % hinnasta pois! Toimitusaika kuulemma voi venähtää yli kuukauteen, joten ei auta kuin totutella sopimaan sen aikaa futonille.

Ulkona on ihan onnettoman pimeää, mutta täällä työhuoneessa tuikkii lempeän vaalea valo ja mustikkaglögi maistuu marraskuulle. Heppu tuli juuri kotiin, minä teen vielä hetkisen töitä ja sitten menen sen kylkeen sohvalle futonille. Kyllä me mahdutaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sano sää kans!