Kolmen kärki

Uusin Olivia tupsahti eilen postiluukusta. Yksi lemppareistani lehdessä on Luottokamat-kauneuspalsta, jossa haastateltava - huhtikuun numerossa lehden oma bloggaaja Maj - päästää kurkistamaan bjuutiboksiinsa ja esittelee tärkeimmät kosmetiikkatuotteensa. Minäpä nyt ajattelin vähän samassa hengessä esitellä kolme omaa suosikkiani kasvoille. Ja vähän suut auki kevättä kohti karjuvia tulppaaneja.

Noin yleisesti käytän suloisesti sekaisin markettikosmetiikkaa ja hiukan hintavampia merkkejä, mutta kasvojen luottokolmikkoni sattuu olemaan sieltä jälkimmäisestä päästä. Musta on suorastaan pyörryttävää, millaisella tahdilla markkinoille pukataan uusia tuotteita, muka aina vain parempia - kuka ihme niitä kaikkia ehtii kokeilla (ja kenellä siihen edes on varaa) (ja ketä edes kiinnostaa) (ja p*rkele onhan se nyt epäekologistakin) lempparinsa löytääkseen? Itse olen löytänyt nämä kolme, enkä aio enää lähteä kokeilemaan josko jostain löytyis parempia. Mutta jos sulla on vielä hakusessa se oma silmänympärysvoide, kosteusvoide tai praimeri, tässä minun suositukseni. :)

Silmänympärysvoiteeni haen apteekista. Ruotsalaisen Estelle & Thildin tuoksuton, herkälle iholle sopiva voide on pakattu näppärään ja sievään pumppupurtiloon. Tätä on käsittääkseni saatavana myös tuoksuvina versioina, mutta itselleni passaa mainiosti tämä neutraali perusmalli.

Peruskasvovoiteeni on Elizabeth Ardenin jo nimessään näkyvää eroa (parempaan päin?) lupaileva Visible Difference. Olin tätä ennen luottanut pitkään Body Shopin e-vitamiinivoiteeseen, enkä varmasti olisi itse tällaista tullut löytäneeksi, mutta heppu toi tätä kerran tuliaisena eräältä poikien laivareissulta (...) ja jäin omaksikin yllätyksekseni kerrasta koukkuun. Sen verran hintavaa kamaa, etten ole hankkinut yhtään purkkia tosta vaan tavallisesti, vaan joko laivalta tai Hullujen Päivien tarjouksesta - tosin en ole ihan vakuuttunut siitä, että ne alennusvoiteet olis tismalleen samaa tavaraa, koska koostumus on tuntunut jotenkin erilaiselta.

Silloin, kun vallan meikkaamaan intoudun, trioa saapuu täydentämään MACin komealla viidenkympin suojakertoimella varustettu meikinpohjustusvoide. Pakkaus on merkille tuttuun tapaan tyylikäs, mutta miinuksena mainittakoon, että loppupuolella kovasta tuubista on hiukan hankala saada puristettua kaikkea voidetta ulos. Sisältö, niin kauan kuin sitä riittää, on kuitenkin sen verran täydellistä, että annan moisen epäkohdan anteeksi.

Still I call it magic when I'm next to you

Ei se yhteiskunta sillä tavalla pyöri, että Ymmi eroaa, vasemmistoliitto eroaa, Gwyneth Paltrow ja Chris Martin eroaa...

Paitsi että pyöriihän se. Jätetään politiikan puhuminen muille foorumeille ja keskitytään olennaiseen: Gwyneth ja Chris! Byäääh! Tiedänhän minä, että tässä elämässä ei mikään ole ikuista, mutta eikö nyt edes Gwyneth ja Chris ois voinu olla!

Yksi tämän vuoden kevääntulobiiseistäni on ollut Coldplayn huumaava Magic. Olen kuunnellut sitä onnessani ja vähän ehkä ajatellut mua ja heppua ja vähän ehkä sitä miten Chris laulaa Gwynethille. Ja nyt yhtäkkiä sanoihin tulikin ihan uusi sävy.

And if you were to ask me

After all that we've been through

Still believe in magic?

Yes I do

Of course I do

Byäääh!

I know you heard

Kun fanitytöllä on tiedossa, että Captain Barlow'n uusi video julkaistaan sunnuntain ja maanantain välisenä yönä, fanityttö tietenkin näkee tuona yönä, malttamattomana aamua odottaessaan, unta uudesta videosta. Unessani Gary lauloi pianon ääressä, mutta ei näyttänyt nelikymppiseltä itseltään... vaan seitsemänkymppiseltä Barry Manilow'lta. Tai siltä, miltä Barry Manilow todennäköisesti näyttäisi, jos sen naamaa ei olisi kiristelty niin kovasti.

Barry Manilow tupsahti uneeni tässä yhteydessä todennäköisesti ihan vain tämän takia. Eli eipä nyt taas tulkita tätä miksikään Gary on vanhanaikainen setämies -väittämäksi. Vaikka hei, niinhän se tässä biisissäkin laulaa, että on hyväksynyt ettei ole muodikas.

Oikeasti biisissä lauletaan myös (enemmänkin robbiemaiseen tapaan) että for those who stood and watched, go f*** yourself - mutta videosta pätkä on napsaistu kokonaan pois. Sanoma tulee silti selväksi ilman kirosanojakin. Vaikeiden hiljaisten vuosien jälkeen tässä sitä nyt ollaan, kapteenimpana kuin koskaan, ja soolokiertue alkaa lauantaina Belfastista. On taas tulevina viikkoina fanitytölle namuja tiedossa sosiaalisen median täydeltä. :)

Sunnuntai-selfie

Hoplaa! Ajattelin, että olisi kohteliasta tulla esittämään hiljaiselon keskeltä jonkinlainen elonmerkki.

Moi vaan! Terveisiä töiden ääreltä! Nähdään ens viikolla enemmän! :)

Oodi kevätpäiväntasaukselle

Oi, kevätpäiväntasaus!
Kohdallesi osui jälleen hoppujen kasaus.
Kun on tulessa monta rautaa,
se ajatuksia kasassa pysymään auttaa,
kun tietää, että koko ajan tulee lisää valoa
ja kuulee viulujen soinnissa kevään paloa
ja elämän.

Maestro! Musica!

Monday, Monday, ordinary, tell me how your life will grow

Välillä sitä herää ihmettelemään, että joo, tämä todella on mun ikiomaa elämää, että käyn maanantai-iltana aviomieheni kanssa viinikurssilla.

Kaunis, ylellinen, onnellinen arki. Haluan uskoa, että mulle riittäisi vähempikin.

We've got some light to bring, we've got some joy in this thing

Tervehdys täältä elävien kirjoista!

Phuhh. Tähänastisen freelance-urani älyttömin pariviikkoinen työrupeama on selätetty. Olen taas oma itseni, enkä sellainen kiukkuinen känkkäränkkä joka tiuskii ja itkeskelee ja sekoilee eikä muka paahtamiseltaan ehdi pysähtyä jokaiseen päivään.

Mutta nyt ehdin taas pysähtyä. Seuraavaksi aion pysähtyä aviomiehen viereen sohvalle syömään melonia ja prosciuttoa ja juomaan viiniä. Otan perjantai-illan vastaan onnellisena kuin videon kakara banaanin.



Parhaita banaanihetkiä viikonloppuusi! :)