Sokerisuukko

Vaikka nyt häiden alla yritänkin pikkasen vältellä niitä kaikkein ylenpalttisimpia sokeriherkkuja, yhdestä namusta (siis tietysti suklaan lisäksi) en luovu: Lushin popkorni-huulikuorinnasta!



Be a blockbuster success and have them queuing for a sequal. Coconut oil, sugar and a buttery, caramel taste. Noin lukee pikkuruisen purkin korkissa - mutta tuokaan hehkutus ei tee oikeutta sille, miten taivaallisen hyvältä sokerimössö maistuu! Tai siis, tietysti, tarkoitan että miten ihanan pehmeiksi aine kuorii huulet! :D



Sokerikuorrutus taputellaan hetkeksi huulille, sitten nuolaisu ja päälle pehmoinen kerros Vitalista tai Eight Hour Cream -klassikkorasvaa (hajustamaton versio löytyi hulluilta päiviltä).

Kyl sit kelpaa moiskutella häissä pusuja. :)

Viimeisiä viedään

Nimittäin häälehtiä tässä huushollissa! Eipä liene juuri itua enää ostaa tulevia July/August- tai Summer 2013 -numeroita, kun häät ovat jo takanapäin. Olen nauttinut häälehtien pläräämisestä suurella tyttömäisellä kiljahtelevaan taipuvaisella riemulla ja päästänyt itseni haaveilemaan mahdottomista - mutta myös mahdollisista. Inspiraatiota on toki löytynyt läjäpäin, liikaakin, myös netistä (TJEU: tällä hetkellä yhtä vaille viissataakuvainen Wedding Wonderfuls -boardini Pinterestissä), mutta samalla tavalla kuin edelleen tykkään lukea naistenlehtiä perinteisinä paperiversioina sähköisten sijaan, myös käsissä kiiltelevissä sileissä häälehdissä on ollut ihan oma viehätyksensä.

Selkeiksi lemppareikseni tässä valmistelukuukausien aikana ovat kohonneet kolme lehteä: Martha Stewart Weddings, Brides UK ja You & Your Wedding. Kaksi jälkimmäistä ovat brittilehtiä, Marthan häähörsellykset saapuvat meille tietysti Yhdysvalloista käsin. Englannin häämeiningit ja vinkit ovat tuntuneet jotenkin tutummilta ja sikäli konkreettisemmilta kuin jenkkien, joten tuosta Brides-lehdestäkin olen päätynyt lukemaan nimenomaan UK-versiota.

Niitä harvoja suomalaisiakin julkaisuja olen selaillut, mutta vastaan on osunut jotenkin ihan mahdottoman kökköjä numeroita, joten omaksi en ole päätynyt ostamaan kuin vastikään julkaistun Me Naiset -lehden hääspesiaalin - jossa olikin ihan kivoja idiksiä. Se hankaluushan noissa ulkomaisissa aviiseissa toki on, että kivoihin ideoihin joutuu lähtemään etsimään toteutusta usein muuta reittiä kuin lehdessä mainituista ostopaikoista. Nettishoppailu tietysti toimii kansainvälisessäkin mittakaavassa - saatanpa tässä itsekin odotella pientä lähetystä Englannista... :)

Voi mikä ihana, älytön, kaunis, ihmeellinen häähössömaailma! Saan viettää siinä vielä vajaat kolme viikkoa - kunnes tupsahdan varmasti vähintään yhtä ihanaan, älyttömään, kauniiseen ja ihmeelliseen avioliittomaailmaan. :)

What a beautiful mess this is, it's like picking up trash in dresses

Tilasin hetki sitten Bestsellerin verkkokaupasta Vero Modan Very-malliston Samora-mekon, aikeenani näyttää edes etäisesti tyylikkäältä häämatkalla Italiassa hyvinpukeutuvan aviomieheni rinnalla. Mekko pääsi onnistuneelle koeulkoilulle jo eilen ystävien häissä: oli mukava päällä ja loihti olosta itselleni epätavallisen naisellisen - mut hei niin hyvän, että moiseen naisellisuuteen voisi vallan tottua! :)

Kun testasin juhla-asua etukäteen kotona ja esittelin uutta kauniin vihreää (sekin itselleni epätavallinen värivalinta, nyt ollaan muutosten äärellä!) mekkoani hepullekin ehkä hiukan keimaillen, sohvalta kuului välitön tuomio: tantta.

Loukkaannuin vain hieman. :D

Kas tässä juhlatantta keskittyneenä kameran kimpussa.

Mekon juju piileksii selkäpuolella: avoin leikkaus paljastaa ihoa tyylikkäästi ja tasapainottaa umpinaista, valuvana laskeutuvaa rintamusta. Tykkään! Mutta Venetsian kaduilla aion kipitellä vähän hillitymmillä koroilla kuin eilen (auts).

Tässä kuvassa tantta ostaa hääbaarista geeteetä. Geetee on tanttojen juoma. :)

Tänään lähtee, mennään fiiraamaan

Ja tiedän mille malja nostetaan: rakkauden keväälle 2013!

Tänään juhlitaan ystävien häitä, kolmen viikon päästä meidän häitä. Ei sille mitään maha, nyt alkaa jännittää. :)

Polttareissani pari viikkoa sitten tämän päivän ihana morsian oli valinnut kaverikuvan paikaksi Fiancée-morsiusliikkeen edustan, ja teema aukesi muillekin viimeistään tekstikyltin myötä.

(Jouduin valitettavasti piilottamaan kamukaunokaisen kasvot, kun en hoksannut kysyä aiemmin saanko julkaista kuvan blogissa - enkä nyt sentään toisen hääpäivänä ryhdy moisella asialla häiritsemään.)

Juhlan kunniaksi päälle pääsee uusi mekko, jalkaan korkeimmat korkkarit ja huuliin hymyn lisäksi hiukan punaa. Tänään skoolataan rakkaudelle! :)

So don't look back 'cause you know that it's all just time

...kehotti Mark Owen edellisen soololevynsä avausraidalla kaukaiset kahdeksan vuotta sitten. Tänään olen valinnut laulukseni herran uunituoreen sinkun, joka puraisi heti ensi kuulemalta turvallisen (no hyvänen aika jo parin vuosikymmenen ajalta tutun) äänen rauhoittavalla voimalla, mutta silti jonakin sellaisena uutena, johon tutustumista ei saa kiirehtiä. Ja eipä muuten kulunut kuin parin minuutin hujaus siitä, kun kuulin Starsin aamupäivällä ensisoitossa BBC Radio 2:ssa, ennen kuin myös biisin video ilmestyi julkiseen jakoon. Pikku aplodit promotiimille, some on moternilla otteella hallussa Pinterestiä myöten!

Mark lähtee uuden levyn myötä myös kiertueelle kesäkuun puolenvälin tienoilla. Keikkapaikat ovat Englannissa, Irlannissa ja Saksassa - Frankfurtissa sattumoisin kaksi päivää ennen kuin meidän häämatkalentokone tekee siellä välilaskun! Kaksi päivää! Voi ny perhana, siis melkein kohtalo, mut ei sit kuitenkaan ihan! :D Jos kyseessä ei olis meidän häämatka, jos keikkapäivä ei olis juhannussunnuntai ja jos heppu ei olis jo varannut meille juhannukseksi mökkiä, olis harvinaisen lähellä että buukkaisin itselleni aiemman lennon. Jos ja jos ja jos. :)

Niin mutta se video! Berliinin tutuissa maisemissa kuvattu pätkä syventää jo valmiiksi maaliinsa osuvan biisin merkityksiä mun silmissä vielä ennestään.

Kuulehan sie Owenin Mark, ihanaa kun oot täällä taas.

Every idea has a starting place, nothing begins in an empty space

Nyt kuulkaa kääkkisen kääk! Hepunkin suosikkikääpiö Mark Owen julkaisee uuden levyn ihan pian, ja tällä viikolla julkisuuteen on tihkunut pieniä maistiaisia tulevasta. Sellanen inhottavan ihanan malttamaton jännäkutke päällä, tiekste! Huomenna saadaan ilmeisesti jo säveliä ja sanojakin! :)

Tykkään Markin soolotuotannosta melkein yhtä paljon kuin itse Take Thatista, joten odotan uutta matskua kuin hullu puuroa. Levyn tematiikka ainakin lupailee hyvää: The art of doing nothing.



Noniin Mark! Nyt sitä musaa kuuluville, mää en malta odottaa! :)

The tomato is yawning

Viime joulun aikaan, kun lauleskelin että miss' siintääpi veet, viini on vaahtovin ja sää aina kuin toukokuun, mietin että niin, toukokuu. Toukokuu tulee joskus pitkän ajan päästä, kaukana keväällä, ja sitten menen naimisiin.

Ja nyt se on jo täällä! Toukokuu! :)

Ei tarvinne erikseen korostaa, mikä tulee olemaan kuukauden kohokohta. ;) Jäljellä kolme ja puoli viikkoa neitielämää, sitten vaihtuu siviilisääty ja sukunimi! Vielä on edessä aika tavalla askartelemista, järjestelemistä ja sopimista, ennen kuin saadaan pileet pystyyn ja juhlatila kauniiksi. Olen kuitenkin luottavaisin ja rauhallisin mielin - ehditään ihan takuulla hoitaa kaikki tarvittava ajoissa, enkä halua alkaa stressata suotta ilon päivän alla, huolirypyt kun eivät ainakaan kaunista. Jos nyt jostain syystä hermot uhkaa kiristellä niin siitä, mahdunko hääpukuuni - ja tykkääkö heppu mun mekosta! Ensimmäisen huolenaiheen hoitanee reippaassa (myönnettäköön, lähes maanisessa) vauhdissa olevan reenitahdin jatkaminen ja terveellisen ruoan suosiminen, jälkimmäisen suhteen luotan hääpäivänämme ilmassa leijailevien rakkaustaikahippujen kaunistavaan voimaan. ;)

Päästäänkin itse asiassa virittäytymään häätunnelmaan jo tulevana viikonloppuna, kun yksi hepun bestmaneista menee naimisiin. Iih, ihanaa! Jos vaikka saisin hiukan noita ilonkyynelkanavia tyhjenneltyä, niin ei tarttis sitten omissa juhlissa itkeä ihan koko päivää...

Ensi viikolla mulla on keskiviikkona treffit Bruce Springsteenin kanssa ja perjantaina emännöin tyttöjen iltaa. Lauantai meneekin pitkälti tanssin merkeissä: käyn ensin pitämässä eräälle polttarisankarittarelle pienen balettitunnin, jonka jälkeen hyppään Aurajoen molemmin puolin katsomassa ensin Taideakatemian tanssinopettajalinjalaisten lopputyöt, sitten Aurinkobaletin Circles-teoksen. Sunnuntaina juhlitaan äitienpäivää ja valmistaudutaan viralliseen kesänavaukseen: maanantaina 13.5. aukeaa Samppalinnan maauimala! Hihuhuu! Pitkän ja pimeän hallitalven jälkeen vihdoin bikinit niskaan ja ulos pulikoimaan! :)

Häitä edeltävällä viikolla onkin paljon jännitettävää: Euroviisut, koekampaus ja -meikki sekä Funkyn kevätnäytös, jossa mun monsterit esittävät SM-karsintojen jälkeen hiukan muutellun (toivottavasti parannellun!) biisin. Näytöksen jälkeen on vielä kuukausi aikaa hioa esitys lopulliseen kisakuntoon, joten on mahtavaa päästä välissä lavalle yleisön eteen testaamaan, miten uudet kuviot ja vaatteet toimivat. Meidän kevätnäytöksen lisäksi käyn imeskelemässä inspiraatiota myös upeiden Katja Koukkulan ja Jussi Väänäsen Aftertaste-duosta ja konservatorion tanssilinjan 20-vuotisjuhlaesityksestä.

Ja sitten onkin jo hääviikko! :) Olen toistaiseksi pitänyt sen täysin vapaana töistä, ja voipi olla, etten otakaan siihen mitään hommia. Tuntuu ihanalta ajatukselta, että saisin laskeutua hääpäivään kaikessa rauhassa, täyttää edeltävät päivät just sillä mitä tekee mieli puuhata, ilman yhtään muualta saneltua aikataulua. Ainakin toistaiseksi ajattelen näin - voihan se olla, että viikon koittaessa alkaa jänskättää niin paljon, että oliskin parempi olla kalenteri täynnä valmiiksi aikataulutettua tekemistä...

Niin, ja onhan toukokuuta häidenkin jälkeen jäljellä vielä viikko, mutta jotenkin en osaa nyt yhtään ajatella mitään mitä silloin tapahtuu. Varmaan harjoittelen uutta nimmaria ja pussailen aviomieheni pilalle. :)