Voi tiistai, missä lienet? Kokonaisen päivän kivuttomuus tuntuu kovasti kaukaiselta tämän perjantain kolmannentoista särkysirkuksessa. Yö oli pitkälti uneton, mutta onneksi sain nukuttua edes tunnin päikkärit. Kaiken kukkuraksi iho päätti yhtäkkiä, ettei tykkääkään kinesioteipeistä, ja kehitti allergisen kohtauksen yläselkään juuri siihen kohtaan, jossa rintsikat laitetaan kiinni. Riemastuttavaa.
Niin että tänään on taas Take That -terapia maistunut. Etenkin Relight My Fire. You gotta be strong enough to walk on through the night, there's a new day on the other side. No perkele! Pakkohan se on uskoa!
Jossain vaiheessa viime kesän Progress Live -kiertuetta Robbie alkoi laulaa RMF:ssä Lulun pätkää uusilla sanoilla. Mitä, toivoa sielussa? Vanhanaikaista!
You gotta have soap in your hole, just keep on walking, uou-uou-jee-e-ee.
Isi lähetti tiistaina Östermalmin kauppahallista viestin, että mitäs Tukholman-tuliaisia saisi olla? Viime kerrasta viisastuneena - tossa ennen joulua tilasin Acnen harmaan tavallisen t-paidan ja sain Acnen harmaan cropatun silkkiselkäisen collegen, en tietenkään valita mutta ei ny varsinaisesti ihan sama asia :D - päätin ehdottaa jotain vielä perusteeppariakin yksinkertaisempaa ja viestitin takaisin: No jospas sitten jotain siitä naapurista Brukalta? Ainakin siellä oli ihania tuoksuvaisia palasaippuoita, muistelisin...
Ja kylläpä ne vain hyvältä tuoksuvatkin! Oliivi, passion, magnolia. Niimpal kauniit väritkin.
Ihan niin paljon ei silti ole toivoa sielussa, että uskoisin että näillä saisi pestyä säryt pois. Höh.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Sano sää kans!