Mut hei, ei pal harmita! Edes selkävammaisen ei tarvitse turhia tuskailla katujen liukkautta, kun jalassa on kunnon kelintappomaiharit. Jos olisin tsmiljardööri, ostaisin kaupungin jokaiselle mummelolle ja pappelolle omat Dr. Martensit, niin eivät kaatuilisi suotta jäisillä jalkakäytävillä. Laastarit kantapäihin, villasukat väliin ja menoks.
Martensien lisäksi parhaat ystäväni näillä keleillä ovat bussikortti ja iso sateenvarjo.
Viimeisetkin vilun ja muun satunnaisen surkeuden rippeet vievät Café Artin jasmiinitee ja mustikkainen juustokakku. Edelleen tsmiljardöörinä tarjoaisin myös tällaisen korjaussarjan kaikille mummeloille ja pappeloille. Ja muillekin. :)
En tajua. Oon ite kaatuillut Dr. Martenseillani enemmän kuin millään muilla kengillä ikinä.
VastaaPoistaTosin Tohtoreiden kanssa saattoi ehkä käydä niin, että olivat liukkaammat kovalla pakkasella kun pohja jotenkin jäätyi. Joo. Niin se varmaan oli.
Itsehän kaaduin tänään ekan kerran tälle talvelle. Jipii.
Liina - tuosta jäätymisestä oon kyllä mäkin kuullut varoitteluja... mutta itse kun olen käyttänyt Martenseja ehkä kylmimmillään sellaisessa miinus viidessä, toimivat kuin tauti.
VastaaPoistaNonii, peli siis avattu! :D Toivottavasti ei sattunut pahasti!