Vielä sadan vuoden päästä sisälläni tunnen matalan taivaan, sinun hymysi

Terveisiä Kannelmäestä! Ollaan hepun kanssa vietetty tää viikonloppu kissavahteina, kun kamut lähtivät Tukholmaan ja sattumoisin oltais joka tapauksessa tultu Helsinkiin juhlimaan toisten ystävien häitä. Heppu häipyi jo tänään kotiin, mutta itse jäin hengailemaan kisujen kanssa vielä huomiseen asti, freelancerin kotitoimiston kun voi yhtä hyvin pystyttää toistenkin kotiin.

Helsinki on taas ollut ihmeellisen hyvä. Ympärillä ystäviä ja ihmisiä (jotka saivat tajuamaan, että vaikka miten tykkäänkin duunistani, olen ollut viime aikoina ihan liian paljon yksin kotona ja tarvitsen enemmän elämää ympärilleni), ihanat häät joissa sai itkeä ja nauraa, uusia maisemia, läsnäolon hetkiä kahviloissa ja ravintoloissa ja olohuoneissa, tanssilattialla jammailua (selkä kestää jo vähän sellastakin!), hepun kädestä pitämistä... Ja kissaterapiaa: torstai-iltana kävin Monsterilassa iltateellä moikkaamassa Pennyä ja Peanutia, ja täällä Kantsussa viihdettä, pusuja, maukaisuja, öisiä oksennuksia ja karvakuorrutusta tarjoavat Saima Harmaja ja Hiutale.

Voi kissojen tassut sentään! Ui pikku tassuset pussun mussun! :)