Diminute decibels embraced the lovers

Juujuu, ei hätää - kyllä täällä on käännetty kalenterista uusi sivu esiin, vaikka kuun alusta menikin muutama päivä ennen kuin ehdin esitellä vuoden viimeisen lauseen täällä blogin puolella. Vuoden viimeisen lauseen sivulta, jolla on näkyvissä vuoden viimeinen päivä.

Vuosi kiiruhtaa kohti seuraavaa aika haipakkaa punaisissa tonttutöppösissään. Myönnän ihan suoraan, että olen ahnehtinut joulukuulle hiukan liikaa töitä - ja tajusin asian jopa niin ajoissa, että olisin vielä voinut peruuttaa projektin tai pari, mutta en tehnyt niin, koska jokainen pennonen tulee tässä kohtaa tarpeeseen. (Pari taikasanaa: mätkyt & häät.) Eli sinnitellään! Jotta päässä pysyisi järki ja touhussa tolkku, olen merkinnyt henkilökohtaisena raamattunani toimivaan mustaan Futura Midi -kalenteriin mahdollisimman tarkasti kunkin päivän työt ja ne illat, jotka aion pitää vapaina. Järjestelmällisenä deadline-ihmisenä ahdistun paljon vähemmän, kun olen aikatauluttanut tulevat tiukoiksi tiedetyt viikot niin, ettei tarvitse ajelehtia kuluttavassa epämääräisen kiireen tunnussa. Keikka kerrallaan! :) (Ja Musen keikka Helsingissä maanantaina! Jes!)

Onhan siellä kalenterissa tietysti tilaa paljon muullekin kuin työlle - muutaman vuoden takaisen kammokiireisen joulukuun jälkeen olen ymmärtänyt, miten tärkeää mulle on saada laskeutua jouluun rauhassa. Huomenna vietetään mun kisatyttöjen kanssa pikkujouluja (yhteisellä matkalla tärkeitä asioita tanssin lisäksi: joukkuehenki, sushi ja suklaamuffinssit) ja sunnuntaina yritän mahtua tuomiokirkkoon yhteislauluiltaan. Ja myöhemmin vielä kahesti Mikaelinkirkkoon. Kun on malttanut pantata joululaulujen kanssa joulukuuhun asti, ei tee tiukkaakaan hoilata niitä vaikka joka päivä!

Hopunkin keskellä - tai erityisesti juuri silloin - tällaisen puolivammaisen on pidettävä itsestään huolta ja otettava aikaa liikunnalle. Treenipaletti menee hiukan uusiksi näin vuoden lopussa, kun tanssikoulu lomailee ja maanantai-iltojen ihanat bodyfusion-tunnit jäävät tauolle. Pilatesta treenaan myös kotona ja joogatakin toki voi itsekseen, mutta taidan silti ottaa jossain vaiheessa joulukuuta kokeiluun joko kuntosalin bodybalance-tunnit tai kamujen kehuman Aurajoogan. En oikein innostu lenkkareilla liukastelusta lumella, eivätkä varsinaiset talviurheilulajit ole omia suosikkejani sitten niin yhtään, mutta sisätiloissa reenivirtaa riittää pakkasillakin yllin kyllin: uimiseen en kyllästy ehkä koskaan, saliohjelma pantiin uusiksi viime viikolla ja tänään humppasin ekaa kertaa kotona lehtitilauksen kylkiäisenä tulleen zumba-dvd:n tahtiin! Kyl oli pönttö fiilis :D mutta tulihan siinä hiki!

Niin ja se tärkein eli jouluun laskeutuminen: luvassa on kuun mittaan myös pari joulukonserttia, parin tanssikoulun joulunäytökset, pari glögi-iltaa... ja sitten toivottavasti rauhallinen, onnellinen, tähtistuikkinen, lauluinen, luminen joulu. It's beginning to look a lot like Christmas. :)