Heräsin kuuden tunnin (katkonaisten, mutta kuitenkin) unien jälkeen seiskalta, päätin, että en ala mitään ja nukuin vielä pari tuntia. Kun heppukin jo kohta heräili, esitin kauneimmalla aamuäänelläni sängyssä sikermän Junnu Vainion hittejä. Sitten vaapuin keittiöön, avasin verhon
ja sanoin ooh!
Orkidean neljästä nupusta yksi oli auennut yön aikana, samalla kun maahan sateli tämän talven ensimmäinen etäisesti lunta muistuttava valkoinen kerros. No, se nyt ehti tietysti jo sulaa pois - mutta jääpähän tilaa odotella lähipäiville lisää hyviä aamuja, lunta ja kukkia. :)
Hyvää itsenäisyyspäivää!
VastaaPoistaLuin juuri erään vanhemman postauksen, jossa kerroit uniongelmistasi. Kuvailit minun öitäni täydellisesti: sänkyyn menemisestä on tullut suoranainen pelko. Nukunko tänä yönä, saanko unta lainkaan? Erona se, että itse en kärsi mistään vammasta, olen yksinkertaisesti huonouninen. Toivottavasti en koskaan saa välilevynpullistumaa, koska silloin yöunien määrä tipahtaa varmasti nollaan!
Nyymi - kurja kuulla, että säkin kärsit univaikeuksista! Niitä ei toivoisi kenellekään - niin kuin ei tätä välilevyshittiäkään. :(
VastaaPoistaKaunis orkidea! Meillä moiset eivät kestäisi varmaan paria viikkoakaan. Eivätkös nuo vaadi jonkin verran hoitoa? Minulta ei tahdo onnistua edes kasteleminen välillä. :DD
VastaaPoista