It's gotta be

Tämä viikko on ollut arjesta poikkeuksellinen paitsi kaiken synttärijuhlinnan takia, myös kotitoimistorintamalla: heppu loihti itselleen syysflunssan, jota on nyt potenut saikulla eilisestä asti (ja jonka mäkin tietysti kohta saan itselleni). Kivaa kun se on kotona! Saan laulaa karhunpoika sairastaa, paijata päätä ja keittää paljon teetä.

Ja istahtaa soffalle kesken työpäivän syömään maailman parasta kermariisiä ja katsomaan leffaa. Olen nähnyt Sidewalks of New Yorkin ennenkin, mutta muistin sen niin hyväksi, että katsoin ihan mielikseni uudelleen. Heppu huusi tuskastuneena elokuvan loppupuolella: ei yhdääd sabaisdubiskohdedda! enkä nyt tiedä, oliko varsinaisesti itsellenikään... mutta kyllä mulle aina kolahtaa tuommoiset leffat, joissa kieputellaan ihmissuhteita ristiin ja puhutaan paljon.

Sieltä kaiken puheen keskeltä jäi erityisesti mieleen yksi repliikki. Fiksusti ja lohdullisesti sanottu, vai mitä.