31. joulukuuta 2013

Now I have a lot to learn and I'm starting tonight

Rakas Duussilan lukija, kerron sinulle mitä olen ajatellut.

Kuluneena syksynä, oikeastaan ensimmäistä kertaa koko kahdeksan(!)vuotisen bloggaushistoriani aikana, olen miettinyt, josko lopettaisin blogin kirjoittamisen. Olen kärsinyt jonkinasteisesta laite- ja turhatietoähkystä, liikaa telkkaria somea nettiä älypuhelinta. Tunne lienee monelle tuttu. Olen miettinyt, miksi tuottaisin itse lisää kamaa, sitä samaa kamaa, jota vyöryy joka paikasta päälleni jo ihan liikaa? Kun en kuitenkaan voi enkä haluakaan tuoda koko elämääni (ja moneen blogiin verrattuna kovin vähän myös esimerkiksi omaa naamatauluani) julkiseen jakoon, blogini idea on pitkälti kirjata muistiin vain pieniä tunnelmapaloja päivieni hetkistä. Ja jos kerran haluan kirjata muistiin tunnelmia päivieni hetkistä, miksi en kirjoittaisi niitä blogin sijaan päiväkirjaan? Välillä ihan vain itselleni. Koska jos puu kaatuu metsässä, eikä kukaan ole kuulemassa sitä, kyllä se kuitenkin kaatuu. (Sitä en tiedä, pääseekö siitä ääni.)

Totesin kuitenkin hyvin pian, että koko bloggaamisen lopettaminen olisi ihan liian dramaattinen ele tällaiselta hissukalta. Lisäksi juuri ankarimman pohdinnan hetkellä blogimeiliini tupsahti yllättävä yhteydenotto, josta innostuin varovaisesti - ainakin sen verran, että haluan vielä tuumailla ja zuumailla Duussilan elämää hiukan eteenpäin.

Päätin kuitenkin pitää tässä kohtaa pienen breikin kirjoittamisesta ja kokeilla, miltä tuntuu blogata tammikuun ajan pelkkiä kuvia. Osallistun nyt toista kertaa Fat Mum Slimin Photo a day -valokuvahaasteeseen (ensimmäisen kerran kuvasin kuukauttani toissakesänä), ja tammikuun tehtävälista näyttää tältä:


Huomenna siis aloitetaan!

Toivotan just sulle iloista ja onnellista oloa vuoden vaihtumisen hetkelle ja siitä eteenkinpäin. Tää tälläytyis kohta mekkoon ja sipsuttelis aviomiehen kanssa romantilliselle illalliselle. Tällä kertaa vuoden vaihtumista juhlistetaan, vastanaineille sopivaan tapaan, ihan kaksin. Jääkaapissa on vaaleanpunainen samppanjapullo ja takana aika mahdottoman hieno vuosi. 2014 saa tulla.


Nähdään pian, ja jutellaan vähän myöhemmin! :)

4 kommenttia:

  1. Piti sanomani jo viimeksi kun juteltiin, että toivon kovasti että jatkat bloggaamista :)

    Jospa tammikuun kirjoitustauko helpottaisi päätöksentekoa. Ja pelkkiä kuviakin on ihana seurata!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mjoo, eiköhän tästä jotain pikkuhiljaa kirkastu. :)

      Kuvaprojektibloggauskin on kyllä vaihteeksi ihan kivaa, etenkin kun malttaa ottaa rennosti eikä edes yritä näpsiä mitään arkea hienompia ammattilaisotoksia.

      Poista
  2. Ihana ja freessi blogi, pus! Jatkoa hartaasti toivoen. ps. Turku <3

    VastaaPoista
  3. älä lopeta, sä oot kuin kaikki mitä rakastin mut silleen pienemmin, intiimimmin!

    VastaaPoista

Sano sää kans!