17. syyskuuta 2013

Kissan kaa

Tämä freelancer tällä viikolla viettää pari harvinaista työpäivää: mulla on työkaveri!


Äiti on reissussa, mutta ei niin pitkään, että Seelan olisi ollut järkevää muuttaa meille hoitoon. Pakkasin siis eilen ja tänään kotitoimistoni Marimekon Arkkitehti-laukkuun ja fillaroin äitin luo tänne vanhaan tuttuun rakkaaseen Marttiin.


Ohjelmassa kuulovammaistekstityshommia, piparjuuritahnahapankorppujen syöntiä ja kaneliteen juontia. Ohjelmaan ei kuulu juurikaan kissan rapsuttelua, koska Seelahan ei anna rapsutella. :D


"Minä olen tämmöinen kaunokainen ja minä kyllä tulen luoksesi ja sinua pusken mutta äläpä yritä silittää sen enempää kun sitten minä rrraapaisen!"

4 kommenttia:

  1. Seela seeluliiii! Ihana kaunotar! Varo rrrraaapaisuja! :)

    VastaaPoista
  2. Oi Seela on niiiiiiin kaunis!!!

    Kannattaa ehkä harmaiden kissojen ystävien seurata mun blogia tossa marras-joulukuun taitteessa... hihi :)

    Seela näyttää kyllä tosi paljon mun vanhalta mommakissalta, joka on nyt 18-vuotias ja elää luultavasti elämänsä viimeistä syksyä mun vanhempien luona.

    Kissa tuo jo sillä paljon iloa ja onnenhuokauksia että sitä voi katsoa ♥ vaikkei niin rapsujen perään olisikaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihi, saattoi käydä niin että viikonloppuna Helsingissä kuulin tästä harmaa kissa -aiheesta ja näin jonkun kuvankin... Iih! :)

      Poista

Sano sää kans!