20. toukokuuta 2013

Liian kauan jo kevyt ja kivetön on ollu mun vasen nimetön

Hääviikko! Hellurei ja hurlumhei! :)

Kaikki kyselee että jännittääks, hermostuttaaks, onks paniikki. Vastaan, että avioliittoon astumisen suhteen ei ollenkaan (mikä toki lieneekin tässä kohtaa tärkeintä), mutta juhlapäivän onnistumisen ja järjestelyjen suhteen kyllä ja pahasti. Vaikka miten yritän olla antamatta stressille periksi, eihän tässä voi hermoilulta täysin välttyä. Ja kun kerran olen deadlineihmisten deadlineihminen, olihan se toki tiedossa jo hyvissä ajoin etukäteen, että en tule tekemään kaikkia askarteluja hyvissä ajoin etukäteen. Mutta itsepähän olen DIY-tieni valinnut, tässä sitä sitten taaperretaan. Äiti on onneksi ollut monena iltana apuna - ja onpa paikkakorttien papereita käynyt leikkaamassa sukulaisia isoenon vaimoa myöten. :D

Viimeisiä hääpukuunmahtumislenkkejä ja askarteluhetkiä on tahdittanut tunnelmaan virittävä musiikki, muun muassa Chisun Frankenstein. Aiettä ku loistava biisi!

Mä lupaan: mä häntä rakastan läpi elon ja jälkeen kuoleman!

Ja kuka sanoo et täys mahdottomuus muka on ikuinen rakkaus!

Niin, just niin! :)

4 kommenttia:

  1. Mikkä häät ne semmoset olis, joissa morsian ei edes hiukan hermoilis. Kuuluu asiaan, huikkaa täältä kaasosi ja lähettää lentohalauksen! Kohta mennään, kohta mennään :D

    -manni

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nojuu meillä tuntuu hermoilevan omilla tavoillaan sekä morsian että sulhanen. ;)

      Huomenna! :)

      Poista
  2. Tiedätkö - blogisi on noussut minun ihan ykkössuosikikseni <3 Kukaan muu ei voi olla noin aito. Ja noin aidosti onnellinen! Blogisi on ihan paras ja olen niin äärettömän onnellinen sinun ja Hepun puolesta <3 <3 <3 Don't you ever stop this. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi! Kiitos ihan mielettömän ihanasta kommentista! Nyt en kyl kestä! <3

      Poista

Sano sää kans!