Vuotta 2013 on takana viikko ja rapiat päälle, ja toistaiseksi uudenvuodenlupaus minuuttiaikataulujen välttämisestä on kaikunut kuuroille korville. Tavallaan ei ole kyse lupauksen rikkomisesta - tässä nimittäin painetaan vielä hommia, jotka olen sopinut kauan sitten viime vuoden puolella, silloin kun en vielä ollut päättämällä päättänyt rauhoittaa tahtia. Olen huomannut, että pelkkä kaunis ajatus vauhdin hiljentämisestä ei riitä, vaan toteutumista varten täytyy ihan oikeasti esimerkiksi olla ottamatta vastaan kaikkia uusia työtarjouksia. Mutta kuten jokainen freelancer tietää, se ei ole ihan niin yksinkertaista: nurkan takana saattaa aina odottaa aika, jolloin uusia tarjouksia ei tulekaan, joten silloin kun töitä on, niitä olis vähänniinku tehtävä.
No mutta. Hääkassa tässä on ainakin karttunut, toivottavasti heppu vielä muistaa että on menossa naimisiin sen yhden tytön kanssa joka on ollut kuukauden ajan hautautuneena työhuoneeseensa. :)
Tässä vuodenaloitushötäkässä pää on pysynyt kasassa joogan avulla. Ostin Aurajoogaan kokeiluviikon (30 eurolla saa käydä 7 päivän ajan vaikka kaikilla tunneilla, sisältää matto- ja pyyhevuokran) ja ehdinkin neljästi suloiseen lämpöön venymään ja vanumaan, puhkumaan pilateshengitystä ja tärisemään soturi kolmosessa. Jahka palaan ensi viikolla Berliinistä, ostan ehdottomasti lämpöjoogaan kymppikortin - onhan tuo huikean kallista lystiä, mutta hyvälle ololle ei voi laskea hintaa.
Ristiriitaista sinänsä. Kiire kun olisi tietysti vähentynyt, jos olisin jättänyt joogat väliin, mutta kyllä se vaan tekee hyvää nimenomaan rakona aikatauluun, kaiken koneella kököttämisen vastapainoksi. Kun astuu joogasalin lämpöön, tietää, että seuraavien puolentoista tunnin aikana on ihan turha edes ajatella töitä tai muita epäolennaisuuksia, koska sellainen vain sotisi harjoitusta vastaan ja sitten olis ihan sama olisko edes tullut joogaan. Ohjaaja antaa luvan päästää irti kaikista salin ulkopuolisista asioista ja muistuttaa, että jos pää alkaa tehdä listoja ja suunnitelmia, ne saa - ja täytyy - ohittaa. Ihanaa.
Niin ja hei! Berliini! Kunhan olen tänään ja huomenna paukutellut menemään noin kolmen ja puolen päivän työt, hyppään perjantaina hepun kanssa lentokoneeseen ja lähden viikonlopuksi pois. Tarraan hepun käsikynkkään, kävelen historiasta tuttuja vieraita katuja, yritän mongertaa saksaksi sanan tai kaksi (haben sie einen tisch für zwei?) ja juon viiniä ja syön makkaroita. Olen ehtinyt selailla matkaoppaita sen verran, että tiedän missä on meidän hotelli, Brandenburgin portti, holokaustimuistomerkki ja Massimo Dutti, oikeastaan kaikki muu saa tulla yllätyksenä. Mutta jos sulla on takataskussa jokin ihan pistämätön Berliini-vinkki, kerro ihmeessä!
Ja mitenkö sitten löysin aikaa tämän postauksen kirjoittamiseen? Alkuperäinen suunnitelmani oli saada kisakoreografia valmiiksi tämän illan treeneissä, mutta jätinkin viimeisten 20 sekunnin pohtimisen tältä päivältä ensi viikkoon. Koska sen dedis ei ole ihan vielä. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Sano sää kans!