Vuosi vaihtui sateisissa, mutta iloisissa tunnelmissa tähtisadetikkuja heilutellen ja torveen töötäten. Kaupungin ilotulitus upposi harmaisiin pilviin, mutta jonkin aavistuksen värivaloista sieltä seasta sentään sai. Muutama lupauskin tuli lausuttua ääneen, kirjoitetaanpa ne vielä muistutukseksi mustana valkoiselle.
Yksi: aion laulaa tänä vuonna julkisesti. Vanhana kuorolaisena (kakkosaltto!) rakastan laulamista, mutta en koskaan laula esimerkiksi karaokessa, koska mulla on niin tylsä kuorosoundi eikä yhtään semmosta solistisuutta äänessä. Tähän täytyy saada tänä vuonna muutos - en halua ottaa itseäni liian vakavasti niin iloisen asian kuin laulamisen suhteen. Alustavia suunnitelmia on myös tehty laulutunneilla käymisen aloittamisesta, hui & jee!
Kaksi: aion käydä useammin hepun kanssa lounaalla. Tekis hyvää lähteä vähän useammin ihmisten ilmoille täältä kotitoimistosta, ja samalla saisin viettää enemmän laatuaikaa hurmaavan pukumiehen seurassa.
Kolme: yritän olla täyttämättä päiviäni minuuttiaikatauluilla, jotta tilaa jäisi myös yllätyksille ja spontaaniudelle. Ja olemiselle, lattialla makoilulle ja musiikin kuuntelulle, kynttilän liekin katsomiselle, kaikelle sellaiselle. En halua jatkuvasti joutua valitsemaan, ehdinkö jonain päivänä harrastaa liikuntaa vai hengailla hepun kanssa - haluan ehtiä molemmat. Enkä halua joutua sanomaan isille puhelimessa, että en ehdi piipahtaa kotikotona (jonne kävelen siis 20 minuuttia suuntaansa) koska on minuuttiaikataulu. Haluan, että päiväni ehtivät hengittää ja minä niiden mukana.
Semmosia lupasin minä vuodeksi 2013, ja tämmösiä lupasi Woody Guthrie vuodeksi 1942. Mitä parhainta uutta vuotta! :)
hyvin tuumailit ja hyvin tuumaili woodykin. en ole koskaan laulanut karaokessa. voisin tehdä siitä yhden tämän vuoden ekoista kerroista. guthrielta voisin varastaa radion kuuntelemisen. se on helppo ja hauska päätös toteutettavaksi.
VastaaPoista