11. marraskuuta 2011

Laulun valo

Eilen toteutui yksi pitkäaikaisista haaveistani: pääsin kuuntelemaan Lumen Valoa livenä. Niin pitkälle en tosin koskaan uskaltanut unelmoida, että se tapahtuisi tavallisena syksyisenä torstai-iltana tossa naapurikirkossa. Ilmaiseksi. Siis... älytöntä. :)


Jos joku on jäänyt paitsi Lumen Valon tuntemisen autuudesta, kyseessähän on kahdeksanhenkinen lauluyhtye, jonka ohjelmisto painottuu keskiaikaiseen kirkkomusiikkiin. Tämän maan ehdottomia huippuja. Eilisessä Joutsenlauluja-nimellä kulkeneessa konsertissa tarjoiltiin Palestrinaa, di Lassoa, Schützia ja Dufayta - klassikoita 1400-luvulta alkaen. Laulun lomassa kuultiin välipalana urkuteos Bachin psykedeeliseltä kaudelta: biisi alkoi erikoisilla hiljaisilla sävelkuluilla ja loppui rankempaan räminään kuin moni rokkikeikka. Arveltiin äitin kanssa, että ehkä herra Johann Sebastian on ollu viimeisinä vuosinaan vähän kuuro ni on pitäny paukuttaa täysii.


Mä niin rakastan tuota musiikkia. Sen harmonioiden ja kaanonien ihanaa ennalta-arvattavuutta, kuulaiden äänten laulamia kirkossa muhkeina kaikuvia sointuja, duuriin purkautuvia kadensseja, sitä rauhoittumista ja pysähtymistä johon musiikki kuulijansa pakottaa.


Sain ohjelmavihkoon painetuista sanoista pienen oivalluksen. Zur Mitternacht stehe ich auf, dir zu danken für die Rechte deiner Gerechtigkeit. Yösydännäkin nousen kiittämään sinua oikeudenmukaisista päätöksistäsi. No aivan! Jumalahan se mut herättääkin monta kertaa yössä, eikä suinkaan hermosärky! Ja mää pönttö en ole tajunnut yhtään kiitellä.


Mun puolesta koko musiikin kehitys olis voinut loppua 1500-luvulle. Selviäisin vallan hyvin pelkillä Palestrinan sävelillä.

No paitsi Take That olis voinu vielä tulla. :D

5 kommenttia:

  1. Ja se Piitles vielä siihen Palestrinan ja TTn väliin... eikö näin sovittu.

    VastaaPoista
  2. Mamma - ainiin Piitles unohtus. :D Totta kai, yeah, yeah, yeah!

    VastaaPoista
  3. Lumen valo ei petä koskaan, vaan upea oli myös vuosituhannen alun jo miltei unohdettu helmi, joka lauloi mm. englantilaisia madrigaaleja: http://pekoraali.blogspot.com/2011/11/httpdl.html

    VastaaPoista
  4. T.R. - en oo unohtanu! Voi, en! Hyräilen itsekseni keeseä ja muita edelleen silloin tällöin - miettien ihan samaa, että miksi ei silloin pieninä laulettu enemmän. Nyt en tiedä, olisko musta siihen enää... tai ainakin ruostunutta ääniparkaa pitäisi lempeästi herätellä hyvä tovi. Mutta sen tiedän, että hienoa ja ihanaa se olisi.

    Kiva hei, kun kommentoit! Miksiköhän en ole tajunnut sun blogia aiemmin, no parempi myöhään!

    VastaaPoista
  5. Minä olen kyllä seurannut Duussilaa varmaan jo useamman vuoden, mutta olen vähän kehno kommentoimaan, kun yleensä luen kaikki blogit Google Readerin kautta. Mutta parempi myöhään, tosiaan. Tervetuloa vastavierailulle "Harmsin tielle" koska tahansa :)

    VastaaPoista

Sano sää kans!