It's better to have had your wish than to have wished you had

Ystävä kysyi lauantaina viinilasien äärellä, koenko mä että tämä sairastaminen on muuttanut mua ihmisenä. En enää muista ihan tarkkaan mitä vastasin (no ne viinilasit...) mutta ehkä pähkinänkuoressa kahteen suuntaan: negatiiviseen siinä mielessä, että kipu tuntuu vanhentavan mua sekä fyysisesti että henkisesti, ja positiiviseen siinä mielessä, että arvostan jokaista uutta aamua, kivutonta hetkeä ja arjen pieniä iloja jos mahdollista vielä enemmän kuin ennen. Lisäksi liikutun herkemmin kuin koskaan - liekö enempi positiivista vai negatiivista. :D

Yksi suurimmista arjessa näkyvistä muutoksista liittyy ajankäyttöön. Muutama viime vuosihan tässä on mennyt niin tiiviisti tanssin maailmassa, että vapaita iltoja ei viikkoon kovin montaa mahtunut. Ennen sitä mietti, että mitä ihmettä sellaiset ihmiset oikein tekee, jotka ei juokse iltaisin harrastuksissa. No, nyt tiedän: nauttivat olostaan kotona.

Kun en enää rieku kaikkia iltojani tanssikoululla, jää aikaa siihen tärkeimpään: hepun kanssa sohvalla möllöttelyyn. Leffoja, sarjoja, teetä, juustovoileipiä, hankalia asentoja mutta hyvää mieltä. Tänä syksynä erityisesti AVAn torstai-iltojen Woody Allen -leffaputki on otettu tässä taloudessa innolla vastaan.

Mainiosta Everyone says I love you -musikaalileffasta (1996) jäi mieleen monta kohtausta, ihan erityisesti kuolleiden (!) vauhdikas tanssihulluttelu Enjoy yourself (it's later than you think). Laulun sanoma on itsestäänselvyys, joka kuitenkin tuppaa aika monelta unohtumaan: pidä hauskaa ja nauti elämästä niin kauan kuin voit, koska ennen pitkää tässä vanhennutaan ja kupsahdetaan pois.

Törmäsin googletellessani hiukan syvemmälle menevään analyysiin, jonka tarjoilee uskottava lähde, laulun kirjoittajan poika Michael Sigman.

"But the song also lends itself to a deeper interpretation. The title is actually the translation of a Chinese Proverb. And I've come to hear "Enjoy Yourself" in that light, too, as an encouragement to mindfulness, the Buddhist notion that suggests we fully experience the present moment - good, bad or indifferent - with a minimum of regard for the past or the future.

It's foolish (and counter-productive) to constantly pursue pleasure as an end in itself. Happiness, they say, is a by-product of satisfying work. What we can do is "enjoy ourselves" by striving to appreciate the wonder of our life and times, including the inevitable setbacks."

Siitäpä lisää pontta tämänkin kipuilun hyväksymiseen. Vähän samoille ajatusradoille päädyin lukiessani Sara K:n ihanasta blogista ex-lumilautailija, elämäntaitovalmentaja Nita Arpiaisen haastattelua.

"Puhun paljon irti päästämisestä. Enkä tarkoita luovuttamista vaan irti päästämistä ja luottamista. Tärkeintä on olla taistelematta mitään olosuhteita vastaan vaan pyrkiä hyväksymään jokainen tilanne: näin tämä nyt on.

Ihmisillä on taipumusta kontrolliin ja selkeisiin näkemyksiin siitä, miten asioiden kuuluu olla – vaikka oikeasti asioiden elämässä ei kuulu olla millään tavalla. Elämä on tätä kaikkea tässä nyt. Tunnemme, koemme ja käymme läpi tapahtumia. Usein suurin kärsimys syntyy uskomuksesta, että tilanteen pitäisi olla toisenlainen. Ei siitä, mikä tilanne on."

Mun jalkaa särkee ja nukuin vähän huonosti, mutta olkoon tämä päivä tällainen - olen silti onnellinen. Hyvää maanantaita! :)